maanantai 12. maaliskuuta 2012

Kevätesikosta valamonruusuun, Финляндия

Kevätesikko ja lemmikki.

Harakankello, päivänkakkara ja taustalla akileija.

Akileija.

Idänunikko,
jonka takana ukontulikukka. Oikealla ahvenanmaalainen verikurjenpolvi.

Jämsän puutarhamyymälästä jäi haaviin muutama vuosi sitten kesäkullero, jonka vierellä veriapila.

Arnikki ja vuorikaunokki. Arnikki on uhanalainen, eikä sitä saa luonnosta ottaa. Tämä yksilö on saatu Pieksämäeltä.

Tiikerinlilja sekä saksankurjenmiekka.

Päivänkakkaraniitty, oikealla keltainen tyräkki.

Juhannusruusu eli pimpinellaruusu.

Unikko avautumassa.

Idänunikko kurkkii.

Päivänkakkara.

Tiikerinlilja.

Varjolilja nupussa.

Varjolilja alba.

Valamonruusu ja kimalainen.
Nietosten keskellä ihaillaan edellisen kesän puutarhakuvia. Värit hätkähdyttävät ja täyttävät syömmen mullantuoksun kaipuulla. Oranssikeltainen kevätesikko vierellään hennon sininen lemmikki täyttävät alkukesän kukkapenkit. Harakankellot ja päivänkakkarat muistuttavat luonnonkukkien herkkyydestä kulttuuripuutarhassa. Valkoinen juhannusruusu huumaa tuoksullaan kesäisen sateen jälkeen juhannuksena, ja unikkoneidot kätkeytyvät vienosti terälehtiensä suojaan. Tiikerinlilja kukoistaa useita päiviä terälehdet siististi matemaattisessä järjestyksessä, mutta  valkoinen varjolilja kiertää terälehtensä kippuralle paljastaessaan houkutuksesnsa kimalaisille. Ja, ah! Mikä onkaan pörriöisen nauttia mettä valamonruususta heinäkuun auringossa.

Puutarhan kukkaloistoa odotellessa kirjastosta lainataan Janina Drostelin tuoksujen historia: Laventeli, kaneli ja ruusupuu, jonka kukkien kuvasivuilta kesän huumaavat aromit leijuvat ja valtaavat sielun...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti