Gotlannin kukkaloistoa heinäkuun matkalta.

Tienpientareet sinisenä sikurista.

Visbyn syysleimut kukoistavat heinäkuussa.

Klematis kipuaa kaiteelle.

Ah, näitä ruusuja!

Visbyn kasvitieteellisen puutarhan herkkä kaunotar.

Kasvitieteellisessä puutarhassa kukoistavat klematus ja lilja.

Sitruunankeltaista.

Pohjoisen Gotlannin herkkyyttä.

Ritarinkannus keimailee koreudessaan.

Laventelin tuoksua vaaleanpunaisessa ruusutarhassa Visbyn kasvitieteellisessä puutarhassa.

Kuusama marjoissaan meren rannalla.

Salkoruusu Visbyn siirtolapuutarhan aidan reunalla.

Kuolleidenkuolpuna, Jámeziid guolbba

Ellin polulta avautuu näkäala yli Tenon Norjan tuntureille.

Elokuun lopussa alkavat koivut saada ruskaväriä.

Norjan puolen Rastikaisa eli Rástegáisá -tunturi.

Riekon- ja variksenmarja eli kaarnikka vaihtavat väriä.

Aligas Utsjokisuussa.

Jo vain selvisi fillarimatkallaan elossa Kuolleidenkuolpunasta, Jámeziid guolbba, ja pääsi ihailemaan Norjan puolen Rastikaisa eli Rástegáisá -tunturia. Paluumatkalla poikkesi paikalliseen kyläkauppaan ostamaan lakritsituuttiansa kello 19.30. Päivitteli siinä sitten kauppiaalle kyläraitin hiljaisuutta, johon kauppias totesi: "Se on ulkonaliikkumiskielto!" Jo vain polkaisi äkäseen kämpillensä tuutteinensa ja päätti syventyä Mari Jungstedtin Meren hiljaisuudessa -romskuun. Turha rikkoa kylän sääntöjä.

Puutarhuri tutki kolttasaamelaisia käsitöitä Inarin Sevettijärvellä elokuussa 2012.

Kolttasaamelsiet käyttävät koruissaan helmikirjontaa.

Kolttasaamelaisten lapaset ovat aitoa villaa.

Poronnahasta tehdyn laukun helmikoristelu.

Kolttasaamelaisia päähineitä. Edessä miehen talvipäähine, ja takana naisen helmikirjailtu päähine.

Männynjuuresta tehdyllä rintaneulalla kiinnitetään huivi.

Kolttasaamelainen poika esiintyy Trifon Petsamolaisen juhlissa Sevettijärven koululla elokuussa 2012.

Kolttasaamelaisilla tytöillä on huivi harteillaan.

Kolttasaamelaisen miehen paidan etumuksen helmikirjonta.

Kolttasaamelaisen naisen vyö on helmikirjottu.

Kolttasaamelainen raanu. Kolttaraanu on alun perin valmistettu makuuraanuksi, johon on voitu kääräistä niin lapset kuin lampaatkin ahkiossa talvikylästä kevätpaikoille muutettaessa. Raanu kudotaan pystykangaspuissa paimentolaiskansojen tapaan kautta maailman. (Siida)

Kolttasaamelaisen miehen nauhakoristeet.

Puutarhurin luontoretki Utsjokisuussa.

Aamu-usva Utsjoella.

Juolukka on saanut ensimmäiset syksyvärinsä.

Kurjenjalka (Potentilla palustris)

Lääte. Mykerökukkaiset – Compositae, alaheimo Asterikasvit – Asteroideae (aiemmin Asterikasvit – Asteraceae)

Tunturista laskevien purojen rannoilla alkavat elokuun puolivälissä kukkia pohjoisen kukat.

Tunturissa tulee retkeilijää vastaan poroaita.

Elokuun satoa ja luonnonkukkia Utsjokisuussa.

Universumin muhkeimmat hillat rönsyävät Utsjoen vaivaiskoivikoissa, ja karvalaukut pullistelevat pusikoissa. Vanamo kukoistaa kuivilla koivikkokankailla. Tenonajuruoho puskee kukkaa Utsjoen rantakivikossa.

Puutarhuri viihtyy Utsjoella

Pulskaneilikka, kultapiisku ja kissankello Utsjokisuun tienpientareella.

Utsjoki yhtyy Tenoon ja päätyy Jäämereen.

Rentunruusukin viihtyy Utsjoella.

Kissankellossa on särmää Utsjoella.

Tenojoki, Tana, virtaa Suomen ja Norjan rajalla: oikealla Norja, vasen ranta Utsjokea.

Kissankellon alba -versio.

Suomen kauneimmat tienpientareet kukkivat elokuun alussa Utsjokisuussa.

Viimeisin jääkausi on muovaillut Tenojoen rantakivet.

Kylätalo Giisassa myydään paikallisten käsityöläisten valmistamia koruja.

Kirkkotuvassa on leppoisa tunnelma.

Mantojärven rannalla nököttävät vanhat kirkkotuvat.

Riekosta hyödynnetään kaikki osat - jalat rintakoruiksi.

Turistia viedään lohestamaan Tenolla.

Kissankello joenrannan vehreydessä.

Tenojoen rantatörmien hiekkamailla kasvaa herkullisia tatteja.

Raidallista gneissiä Tenon rannoilta.

Ruohokanukka marjoissaan.